Aiemmasta poiketen en tänä vuonna juhli syntymäpäivääni. Käytiin Miehen kanssa ulkona syömässä ja vanhempieni luona syntymäpäiväkakulla. Joskohan sitän ensi vuonna asuttaisiin sellaisessa huushollissa jossa olisi tilaa itse kahvittaa ja kakuttaa vanhempia?
Vanhan hämäläisen uskomuksen mukaan olen vuodenpäästä vanhapiika. No, kai sitä sen muutaman kuukauden kestää ollakkin Kyöpelissä ennen keväistä naimisiinmenoa (tai niin, no, enhän minä miehen kanssa asuva nainen taidakaan olla riittäävän kunniallinen päästäkseni Kyöpeliin)!
Sain äidiltä lahjaksi Pandora-rannekoruuni uuden helan, kengurun. Äitikengurun, jolla on poikanen pussissa.
 |
| kuva täältä |
Onko pakko olla niin helvetin herkkä, että tämäkin tuntui pahalta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti