Kohti seuraavaa

Öisin särkee selkää. Tiputteluvuotoa.
Kp1 odotettavissa viimeistään huomenna.
Femarit edelleen apteekissa.

Pian alkaa taas kova jännittäminen.

Kuulumisia

Tuntuu ettei ole mitään sanottavaa. Kierto (toivottavasti) lähenee loppuaan ja pian jännäillään taas uusien lääkkeiden kanssa. Ultraa ei hoitosuunnitelmaan ole merkitty, mutta luulen sen olevan ajatusvirhe. Lääkeaineita ja -annoksia muutettaessa on syytä ultrata, mistä sitä muuten tietää mitä läskin alla tapahtuu.

En ole tässä kierrossa tikuttanut ovista, mitäs sitä turhaan. Luulen sen kuitenkin viime viikolla bonganneeni, limoista ja tissikivusta päätellen. Tissikipu ei olekaan sitten poistunut kuvioista ollenkaan, on vaan vähemmän särkysiä päiviä kovasti kivuliaiden seassa. Tänäänkin särki niin että melkein itketti. Ja menin vielä tunnustelemaan vasenta rintaa, josko se tuntuisi jotenkin erilaiselta kun on niin kipeä, ja siitä se riemu vasta ratkesikin. Toivottavasti pian helpottaa, ei ole kovin houkuttelevaa lasten sylitteleminen töissä näillä eväillä.

Olen taas viihtynyt töissä suht. hyvin, oletan viimekuisen angstin johtuneen hermoja riipineestä hoitotuloksen jännäilystä. Vielä reilut yhdenksän viikkoa. Ja opiskelupaikastakin pitäisi kuulua tämän kuun lopussa.
Kyllä se vielän iloksi muuttuu.

Uusi yritys

Kp1:hän se. Soitin polille varmistuakseni asiasta, mutta puhelimeen vastasikin joku sijaiselta vaikuttava hoitaja joka ei oikein ymmärtänyt asiaa. Sanoi että "päätä itse". No, päätin että eilinen on kp1., Oikea päätös, sillä vuoto on jatkunut tänään iiltapäivällä tuttuakin tutumpien kipujen saattelemana. Miksi sen kivun määrän pitää vaan lisääntyä menkkojen niukentuessa? En voi muuta kuin toivoa viime menkkoihin määrätyn ketoriinin pian auttavan, ei juurikaan huvittaisi mennä linja-autoon istumaan pariksi tunniksi näiden särkyjen kanssa.

Mieli kevyenä seuraavaan kiertoon. Yllätin itseni sillä, miten helposti pääsin yli pettymyksestä. Oletan, että tieto (liian) ohuesta limakalvosta ja sen myötä huvenneesta onnistumisen mahdollisuudesta tässä kierrossa esti odottamasta liikoja. Oikeastaan odotin juuri tätä. Vain lyhyeksi (10 pv) jäänyt luteaalivaihe on jäänyt kiusaamaan. Pitäisiköhän tuolle mahdollisesti tehdä jotain tässä kierrossa, avittaa keltarauhasta jotenkin? No, kysyn lääkäriltä sitten ensi perjantaina seurantaultrassa, joka tällä kertaa osuu kiertopäivälle 9, halutun kympin sijaan.

Suunnteilma on nyt se, että huomenna aloitan clomit (kp3-7) ja niiden jälkeen pistän kahtena päivänä (kp8-9) Gonal-F:ää, ja todennäköisesti hyvin pian gonalin jälkeen pistän Femarin. 

No, ainakin viikonlopusta tulee hauska. Oli menkat tai ei. Reilun tunnin päästä hyppään Onnibussiin ja matkaan Helsinkiin viettämään tyttöjenviikonloppua! Ohjelmassa ainakin Korkeasaari. Ja varmasti hyvää ruokaa ja parasta seuraa.

Valitusten viikonloppu

Loppuviikko meni aika pitkälti nojatuolissa rötväten, ryhdikäs istuminen ja täysin pitkällään olo kun tuntuivat kovasti epämukavilta.

Eilen illalla jo kuvittelin rääkin olevan ohi, mutta olin tietysti väärässä. Särky on ollut tänään voimakkaampaa kuin eilen, hiukan epäilyttää olenko huomenna vielä työkunnossa.

Ei kai siinä auta muu kuin kokeileminen. Mikäli aamulla ei särje pahasti lähden töihin. Tosin eihän sitä silti tiedä, torstainakin vielä töihin lähtiessäni olo oli vielä ihan ok mutta jo tunnin päästä (eli sopivasti heti työmaalle päästyäni) särki jo niin että itketti.

Turvotus on vähän helpottanut, aamuisin näkee jo dieetin tulokset. Päivän mittaan sitten turpoaa tuo mahaosasto todella komeaksi, ihan kun ei olisi mitään pudottanutkaan.

Senttejä on siis aika turha mittailla ja vaakakaan ei ole nyt kaveri. Patterit on niin lopussa että näyttää ihan mitä sattuu. Ehkä sitä viikon päästä saisi jo otettua todellisuutta vastaavia ympärysmittoja ja kilolukuja. Kunhan vaan muistaisin ostaa niitä kirottuja pattereita.

hätähousu

Kyllä, tunnustan, menin taas nuolaisemaan ennen kuin tipahtaa.
Eilen iloitsin menkkaoireiden vähyydestä vain joutuakseni tänään hakemaan saikkua särkyjen takia.
Töissä oltiin onneksi kovin ymmärtäväisiä, oikein patistelivat heti töihin päästyäni lähtemään lääkäriin ja kotiin.

Onneksi on uusi nojatuoli jossa voi kölliä.

Joko se toimii?

Eilisestä saakka olen kärsinyt oireista jotka entisessä elämässä ,siis pillereitä syödessä, enteilivät menkkoja. Olemus on vallan turpea, selkää särkee, on vatsavaivoja ja tekee hirveästi mieli suklaata. No okei, melkein mitä hyvänsä makeeta, mutta ensisijaisesti suklaata. Sellaista, jossa olisi suussasulavan pehmeän ja täyteläisen makuista täytettä.

Kp31, normaalin rajoilla mennään. En silti jaksa uskoa siihen että menkat alkaisivat itsestään, uskon että aikaisintaan metujen alettua alkaa tapahtumaan. Tikuttelin ovista reilun viikon ajan noin kp11:sta alkaen, enkä mitään bongannut. Tai siis olihan jonain päivänä sellainen tooodella vaalea viivanpaikka näkyvissä, mutta sitä on ihan turha kuvitella yhtään miksikään. Lopetin siis tikuttelun. Kesäkuulle on vielä päiväystä liuskoissa, voipi olla että lahjoitan ne pois...

Labrat

Niin siinä sitten kävi, että meikäläinen on nyt ainakin alkuviikon sairaslomalla flunssan takia. Tänään oli jo ennen aamuyhdeksää melkein 38-astetta lämpöä.

Onhan tässä saikulla olemisessa puolensakin, pääsin nimittäin heti postiluukun kolahdettua avaamaan lapsettomuuspolilta tullutta kuorta!

Verikokeiden tuloksia ei kirjessä sen tarkemmin eritelty, kunhan todettiin että "rasva-arvot olivat hyvät, hormonitasot normaalit, mutta insuliinitaso oli jonkin verran koholla viitaten insuliiniresistenssiin, paastosokeri ja pitkäaikainen verensokeri olivat kuitenkin normaalitasolla."
Kirjeessä lääkäri totesi että hänen mielestään metformiinilääkityksen aloittamisesta olisi selkeästi hyötyä, ja ohessa olikin resepti ja annostusohje. Näin alkuun otan ensin puolikkaan tabletin päivässä viikon ajan, sitten viikon ajan puolikas kahdesti päivässä ja tämän jälkeen ylläpitoannoksena kokonainen tabletti kahdesti päivässä. Alkuun saattaa tulla vatsavaivoja, mutta toivottavasti pääsen vähällä ja tämä hoito nyt auttaisi.

Vähän kyllä hämmentää se, että insuliinia lukuunottamatta kaikki labrat olivat kunnossa. Mikseivät follikkelit puhkea, jos kerran hormonit on kohdallaan? Mistä kaikki nämä karvat johtuu, ellei mieshormoneja ja androgeenejä ole normaalia enemmän, geeneistäkö? Miksi kuukautiset katosivat? Olisivatko tulokset olleet huomattavan erilaiset ilman Primolut-kuuria?
Tuleekohan tästä kierrosta yhtään mitään? Kp 15 ja ovistesti edelleen negatiivinen.

Kiireinen arkipäivä

Lomat on lusittu loppuun jo viime viikolla, mutta viime viikon 3 työpäivää olivat vielä melkein lomaa, kun osa lapsista oli yhä kotona tai reissussa.

Tänään on siis maanantai-väsymyksen lisäksi myös lomanjälkeistä väsymystä ilmassa. Asiaa ei suinkaan auta töissä kiihtynyt vaipparalli, kun ryhmään on tullut kaksi uutta vaippapeppua (tilanne vaipalliset/vaipattomat on aloittamiseni jälkeen heilahtanut 4/4:stä 7/2:een)! Heihei, levähdystauot!

Selkää särkee menkkamaisesti nyt toista päivää, mutta mitään muuta kierron loppuun viittaavaa ei näy eikä kuulu...

Tänään kp 201, ja jos ei nyt mitään ihmeellistä tapahdu, on polipäivänä kp 251!

Sekametelisoppa

No ei tullut kp 1:stä, ei. Sitä parin päivän takaista tuhrua ei voi hyvällä tahdollakaan sanoa kuukautisvuodoksi.

Herää kysymys: mitä ihmettä nyt taas tapahtuu?!

Onneksi viikonloppuun mahtuu niin paljon mukavaa, ettei kerkiä ainakaan koko aikaa murehtimaan kroppansa toimimattomuutta!

Isälläni on ollut tapana ruokkia lukioaikaisia ystäviäni noin kerran vuodessa, ja perjantaina oli taas se päivä. Vaikka vain yksi ystävä kerkisi paikalle, oli ilta tooosi mukava. Savukuhaa Näsijärvestä (ja omasta savustuspöntöstä) ja peruntoita Tammelantorilta. Mums!

Tänään aamukahvittelimme Miehen kanssa lapsuudenkodissani. Normaalisti emme viikonloppuisin pääse liikkeelle ennen iltapäivää, mutta koska lapsuudenkodin naapureiden irtaimisto oli tänä viikonloppuna myynnissä ja paikalla syytä olla ajoissa, oli kunnollinen houkutin nousta ajoissa ylös sängystä.

Ja oli kyllä sen arvoista! Parilla hassulla kympillä mukaan tarttuin ihanaakin ihanampi kärpässienijakkari 60-luvulta (jollaista äitini on lapsena kadehtinut ystäviltään), Kupittaan Savea, Riihimäen Lasin Amuletti ynnä muuta sekalaista. Ja mikä loistava tilaisuus kaltaiselleni uteliaalle aatulle! Pakkohan sitä on olla paikalla keväälläkin, kun loput irtaimesta myydään pois!

Amuletti.
Kuva täältä

Huomenna ohjelmassa on asuntonäyttö. Siitä ehkäpä lisää myöhemmin, saa nähdä miltä näyttää!

Pitäisiköhän tälle tehdä sammalmätäsmatto ja kantopöytä kavereiksi?

Kp ?

Punaista vuotoa!
Niukkaa, mutta kuitenkin.
Onkohan tämä kp 156 kääntymässä kp 1:ksi?

Joko?

Paha olo.
Selkää särkee.
Turvottaa.

Olisiko tämä nyt taas sitä?
Kummasti sitä kerkiää puolessa vuodessa unohtamaan tyypilliset oireensa...

Eksyksissä...

...koska kieroni on kartoittamaton. Hah...

Kaikki mulle heti nyt:in Elsan inspiroimana ajattelin kirjoittaa siitä, mitä ajatuksia ja tuntemuksia kolminumeroisissa luvuissa paukkuva kierto saa aikaan.

Kiertopäivä on tänään... hmmm... 115! Huhhui!

Vielä kahdeksankympin tienoilla pystyin laskemaan päässä kiertopäivän, mutta nyt se on jo ihan toivotonta.
Eikä asiaa ole niin tullut ajatelleeksikaan (poislukien viimeiset pari viikkoa), jotenkin sitä vaan on menettänyt uskon siihen, että kuukautiset enään alkaisivatkaan ilman jonkinasteista peliin puuttumista.
Ja koska lääkärikäyntiä ei ole tulossa ennenkuin saadaa Miehen loppukuusta olevan siemennesteanalyysin tulokset (ja allekirjoittaneen kilpparikontrolli, johon olen koittanut herätä ajoissa kahtena viimeaamuna siinä mahtavasti epäonnistuen), olen suunnannut energiani klinikkakäynnin odottamiseen. Vaikka en edes ole itse menossa sinne. Onko tää joku yleismiehinen juttu että puolisoa ei haluta mukaan simppanäytteenantoreissulle? Vai kuvittelenko vaan?
Eilinen Sinkkuelämää-jakso tuntui niin tutulta; Charlotte kertoi Treylle, että yksinkertaisin tapa aloittaa lapsettomuuden (kolmen yrityskuukauden jälkeen, lapsettomuus? srsly) on siemennesteen tutkiminen. Ja sehän ei herralle sopinut! Koska eihän se ole mies eikä mikään joka ei pysty lasta siittämään. Mikä siinä on, ettei voi tajuta ettei naisetkaan huvikseen niissä (huomattavan paljon siemennestenäytteen luovutusta ikävämmissä) tutkimuksissa ramppaa?


Ja voi ei, Sinkkuelämää siirtyy kokonaan Liville (typerät Bondit...), joka ei näy meillä!
Mitä mä nyt teen, kun ei oo Sinkkuelämää eikä Housee?!