Lääkäreitä

Eilen kävin tk-lääkärillä juttelemassa ahdistuksesta ja paniikkioireista sekä hoitojen ja työni yhteensopimattomuudesta. Luonnollisesti lääkäri oli noin 6. kuulla raskaana. Sain lähetteen depressiohoitajalle elämänvaihekriisin nojalla ja sairaslomaa tämän viikon. Esimiehen kanssa juttelin maanantaina, että rukataan vähän työvuorojani kevyempään suuntaan, jotta jaksaisin olla vielä sairasloman jälkeen jäljellä olevat pari viikkoa töissä.

Tämän kierron seurantaultra oli tänä aamuna. Kohdun limakalvo on viimein saatu kasvamaan tavoitellun vahvuiseksi: 7,5mm! Folleja oli yksi, 19mm oikeassa munasarjassa. Tänään pistelen pregnylin ja sitten ruvetaan taas kyttäämään oireita.
Lääkäri katseli kalenteria ja totesi, että jos tästä kierrosta ei tärppää niin ennen joulun sulkua kerittäisiin tekemään vielä yksi ovulaation induktio ja vuodenvaihteen jälkeen siirryttäisiin inseminaatioon.

Toivottavasti nyt on onni myötä, en olisi vielä valmis inssiin.

Polikuulumiset

Tämä päivä alkoi lapsettomuuspolilla käymisellä. Tavanmukaisesti käytiin heti asiaan ja ultrassa näkyi ohuehko mutta kuitenkin ihan kelvollinen 6,3mm:n limakalvo, oikeassa munasarjassa yki 19mm follikkeli ja vasemmassa yksi 16-millinen. Äsken täräytin Pregnylit mahanahkaan ja oviksen odotetaan tapahtuvan huomenna.

Munasarjojen vaste Femar+Gonal-F -comboon näyttää olevan vallan mainio, mutta limakalvossa olisi hiukan toivomisen varaa. Ensi kierto toteutetaan samalla kaavalla, mikäli siihen on tarvetta.

Pyysin tyroksiiniseurannan siirtämistä terveyskeskuskselta polille ja seuraava kontrolli varattiinkin saman tien. Kilpparit on kuitenkin alunperin testattu nimenomaan menkattomuuden selvittämiseksi, joten minusta on vain loogista siirtää seuranta polille kun kaikki muukin asiaan liittyvä tapahtuu siellä eikä terveyskeskuksessa.

Pyysin myöskin lähetettä psykologille, koska vanha tuttu ahdistus on asettunut osaksi elämääni. Tänään, kesken työpäivän se kiihtyi pienoiseksi paniikkikohtaukseksi saakka. Koska lääkäri oli hyvin harvoin lapsettomuuspolilla oleva erikoistuva lääkäri, lupasi hän selvittää asiaa ja pyysi ottamaan sen puheeksi seuraavalla käynnillä. Tämän iltapäivän valossa arvelen, etten voi odottaa seuraavaan käyntiin saakka, vaan jossain vaiheessa on pakko soittaa polille ja kysellä asian perään.

Päälimmäinen fiilis on kuitenkin hyvä, tosin viimeistään viikon päästä alkaa kamala jännittäminen.

Let the games begin!

Femaria on nyt napsittu kahtena aamuna, vielä kolme edessä. Tänään varasin seuranta-ultran ensi viikon torstaille ja töiden jälkeen pitäisi vielä hakea apteekista gonal-kynä.

Jännittää ja ahdistaa. Sekä hoidot että työ. Taidan pyytää ultrakäynnillä lähetteen psykalle, tämä ahdistus on niin tutun oloista, että arvelen olon menevän vain huonompaan päin ellen hanki apua.

Kohti seuraavaa

Öisin särkee selkää. Tiputteluvuotoa.
Kp1 odotettavissa viimeistään huomenna.
Femarit edelleen apteekissa.

Pian alkaa taas kova jännittäminen.

Kuulumisia

Tuntuu ettei ole mitään sanottavaa. Kierto (toivottavasti) lähenee loppuaan ja pian jännäillään taas uusien lääkkeiden kanssa. Ultraa ei hoitosuunnitelmaan ole merkitty, mutta luulen sen olevan ajatusvirhe. Lääkeaineita ja -annoksia muutettaessa on syytä ultrata, mistä sitä muuten tietää mitä läskin alla tapahtuu.

En ole tässä kierrossa tikuttanut ovista, mitäs sitä turhaan. Luulen sen kuitenkin viime viikolla bonganneeni, limoista ja tissikivusta päätellen. Tissikipu ei olekaan sitten poistunut kuvioista ollenkaan, on vaan vähemmän särkysiä päiviä kovasti kivuliaiden seassa. Tänäänkin särki niin että melkein itketti. Ja menin vielä tunnustelemaan vasenta rintaa, josko se tuntuisi jotenkin erilaiselta kun on niin kipeä, ja siitä se riemu vasta ratkesikin. Toivottavasti pian helpottaa, ei ole kovin houkuttelevaa lasten sylitteleminen töissä näillä eväillä.

Olen taas viihtynyt töissä suht. hyvin, oletan viimekuisen angstin johtuneen hermoja riipineestä hoitotuloksen jännäilystä. Vielä reilut yhdenksän viikkoa. Ja opiskelupaikastakin pitäisi kuulua tämän kuun lopussa.
Kyllä se vielän iloksi muuttuu.

Seurantaultra nro2; selvät sävelet

Aamulla istuin bussiin ja silmät ymmyrkäisinä katselin vaihtuvia maisemia. Vaikka etenkin opiskeluaikana käytin tuota nimenomaista bussilinjaa ahkerasti, olivat maisemat ihan uusia, matkustin näet toiseen suuntaan kuin ennen. Miten sitä voikin olla oma kotikaupunkin niin pullollaan uusia ja ihmeellisiä paikkoja?

Hiukan ahdisti polille meno, bussista poistuessani pohdin, kuinka moni samassa bussissa ollut tuli sairaalaan töihin ja kuinka moni potilaaksi tai vierailulle ja kuinka moni opiskelee viereisessä amkissa. Ja ehkä typerin ajatus kaikista: "Näkeeköhän noi musta mille polille oon menossa? Olenko niiden silmissä säälittävä?"
Kaikkea sitä ihmismieli keksiikin...

Polilla käytiin heti asiaan, onneksi vastassa oli tähänastisista helläkätisin lääkäri. Muiden ultraaminen on ollut aikamoista rusikointia. Vastoin odotuksiani limakalvo näytti hyvältä, oli kasvanut yli 6:n millimetrin mittaan. Mutta ne follikkelit! Oikein mallikkaasti ovat kasvaneet juu, mutta kun niitä on liikaa, kolme yli 16-millistä. Ei suoranaista kieltoa yrittämiselle, mutta lääkäri totesi kuitenkin ettei suosittele. Juu ei, ollaan päätetty (minä olen päättänyt), että jos follikkeleja kypsyy enemmän kuin kaksi odotellaan suosista seuraavaan kiertoon. En todellakaan ole valmis ottamaan monikkoraskauden riskiä.

Nyt siis odotellaan ovulaatiota ja kuukautisia sekä kolmatta yrityskiertoa. Kiertoa, johon tarvitaan lääkärin sanoin "parempi suunnitelma". Suunnitelma on seuraava: kp3-7 1kpl Femaria ja kp9-13 37,5 yksikköä gonalia.

Jotenkin huojentavaa, ettei tarvitse tässä kierrossa jännäillä kahta oviksen jälkeistä viikkoa. Nyt voi vaan olla rauhassa ja keskittyä muuhunkin elämään.

Seurantaultra nro.1; mutkia matkassa

Ei mene tämä kierto niin kuin Strömsössä. Kp9 seurantaultra, takana 5 päivää clomeja ja 2 päivää gonalia, tuloksena 4mm limakalvo sekä 1x11mm ja 3x8mm follikkelit (vrt. edellinen kierto pelkillä clomeilla kp10 4,5mm limakalvo ja follit 1x20mm ja 1x19mm). Lääkäri konsultoi kollegaansa, päättivät että jatkan gonalin pistelyä ja otetaan uusi ultra tiistaina.

Lääkäri toki kysyi, onko mitään kysyttävää, mutta enhän minä silloin mitään keksinyt kun olisi ollut tilaisuus kysellä. Nyt kysymysmerkkejä on useampi kappale;

Miksi clomit toimivat näin kovin eri tavalla kuin ensimmäisessä kierrossa?

Olin siinä käsityksessä, että clomikierrot ovat suht samankaltaisia kun annostus pysyy samana.

Millä todennäköisyydellä folleja kypsyy liikaa, ts. enemmän kuin kaksi kappaletta?

Toki tiedän, että folleja normaalistikin lähtee kasvamaan useampi kappale, mutta kaipaisin vähän selvempää johtofollikkelia. 3mm etumatka tuntuu kovin pieneltä.

Entä jos limakalvo ei reagoi gonaliin ja jää alle sen tavoitellun 7mm vähimmäismitan?

Onko tiistaina follien kannalta (mikäli nyt edes jatkavat kasvamista) jo myöhäistä koittaa tukea limistä enään millään uudella keinolla?

Mikä on suunnitelma seuraavaan kiertoon, jos ja kun tästä ei tule mitään?

Alun perin suunnitelma oli katsoa kaksi kiertoa clomeilla ja sitten siirtyä pistettäviin hormoneihin.

Kuumeinen googlaus alkakoon!

Uusi yritys

Kp1:hän se. Soitin polille varmistuakseni asiasta, mutta puhelimeen vastasikin joku sijaiselta vaikuttava hoitaja joka ei oikein ymmärtänyt asiaa. Sanoi että "päätä itse". No, päätin että eilinen on kp1., Oikea päätös, sillä vuoto on jatkunut tänään iiltapäivällä tuttuakin tutumpien kipujen saattelemana. Miksi sen kivun määrän pitää vaan lisääntyä menkkojen niukentuessa? En voi muuta kuin toivoa viime menkkoihin määrätyn ketoriinin pian auttavan, ei juurikaan huvittaisi mennä linja-autoon istumaan pariksi tunniksi näiden särkyjen kanssa.

Mieli kevyenä seuraavaan kiertoon. Yllätin itseni sillä, miten helposti pääsin yli pettymyksestä. Oletan, että tieto (liian) ohuesta limakalvosta ja sen myötä huvenneesta onnistumisen mahdollisuudesta tässä kierrossa esti odottamasta liikoja. Oikeastaan odotin juuri tätä. Vain lyhyeksi (10 pv) jäänyt luteaalivaihe on jäänyt kiusaamaan. Pitäisiköhän tuolle mahdollisesti tehdä jotain tässä kierrossa, avittaa keltarauhasta jotenkin? No, kysyn lääkäriltä sitten ensi perjantaina seurantaultrassa, joka tällä kertaa osuu kiertopäivälle 9, halutun kympin sijaan.

Suunnteilma on nyt se, että huomenna aloitan clomit (kp3-7) ja niiden jälkeen pistän kahtena päivänä (kp8-9) Gonal-F:ää, ja todennäköisesti hyvin pian gonalin jälkeen pistän Femarin. 

No, ainakin viikonlopusta tulee hauska. Oli menkat tai ei. Reilun tunnin päästä hyppään Onnibussiin ja matkaan Helsinkiin viettämään tyttöjenviikonloppua! Ohjelmassa ainakin Korkeasaari. Ja varmasti hyvää ruokaa ja parasta seuraa.

Clomihommia

Ensimmäinen clomikuuri on syöty loppuun jo maanantaina ja huomenna on seurantaultra. Vielä nappeja napsittaessa ei ollut kummoisempia sivuvaikutuksia, jonkin verran yöhikoilua. Tällä viikolla kuumat aallot iskivät päälle oikein voimalla, ja vettä on kulunut kiitettävästi kun työpäivän aikana juominen on ainoa mahdollinen tapa viilentää oloa. Niin että sano siinä sitten onko vessassa ravaaminen tulosta pelkästä runsaasta juomisesta vai onko osansa asiassa myös pakkauselosteen sivuvaikutuksissa mainitulla tihentyneellä virtsaamisen tarpeella. Turvoksissa olen myös, niin että sormien ja pohkeiden ihossa tuntuu kiristystä enkä tahdo saada töissä kertakäyttöhanskoja käsiin.
Sormet, varpaat ja kaikki mahdolliset ulokkeet ristissä toivotaan, että tämä yksi clomikierto riittäisi. Ei silti unohdeta varautua negaan.

Ai niin, ovistesteistä vielä!
Eilen aloitin testaamisen ja sain hyvin haalean viivan, ei vielä läheskään positiivinen. Oletin viivan olevan vahvempi tänään, mutta ei tullut viivaa ollenkaan! Olisikohan mahdollista että clomit on toimineet todella nopsaan ja oviulaatio onkin jo eilen ollut tuloillaan niin, että lh-huippu on kerinnyt menemään ohi aamuisin tehtyjen testien väissä?

Jänniä aikoja

Ensimmäisestä Clomifen-kuurista on jo neljä viidestä päivästä napsittuna, eikä sivuoireita ole vielä muita kuin eilinen yöhikoilu. Olen koko illan lukenut käyttökokemuksia clomeista, enkä oikein tiedä kumpaa pidän todennäköisempänä, ensimmäisellä kerralla tärppäämistä vai pistoksiin siirtymistä. Onhan siinä välissäkin toki vaihtoehtoja, plussa voi tulla myöhemmästäkin clomi-kierrosta mutten osaa edes ajatella sitä mahdollisuutta. Ymmärsin kuitenkin lääkärin puheista että 2-3 kertaa kokeillaan Clomifen+Pregnyl-yhdistelmää ja sitten siirrytään kokonaan pistoksiin.
Jännittää kovasti paljon, kihelmöi ihanasti!

Huominen blogitapaaminen nro2 jännittää myös, sekin vain positiivisesti. Odotan ilolla ja innolla iltapäivää <3