Menemättä sen syvemmin viimeöisen keskustelun sisältöön, sanottakoon että epävarmuus ja epätoivo saavat mielessäni entistä vakaampaa jalansijaa, mitä lasten hankintaan ja saantiin tulee.
Ei tuo Mies taida ymmärtää, että olen jo useamman vuoden odotellut häntä.
Että en minä ole kykenemätön kompromissiin, vaan olen jo tullut useammalla vuodella vastaan.
Että en yksinkertaisesti jaksa enään toista näin raskasta vuotta.
Että en jaksa lähteä tarkempiin ja raskaampiin tutkimuksiin tietäen, että tuloksien laadusta huolimatta yritys ei ala ainakaan vuoteen ellei ilmene jotain todella painavaa syytä aloittaa heti.
Että kaikesta huolimatta haluaisin pystyä odottamaan siihen saakka kunnes olemme molemmat valmiita.
Mutta en pysty enään.
Tänään sattui, kun kolmekymppinen isä haki reilun vuosikkaan poikansa hoidosta.
Jatkoin tiskaamista ja pidättelin kyyneliä.
*hali*
VastaaPoistaEn osaa kuvitellakaan miten pahalta susta tuntuu.
Kiitos Heidi Y.! Tuki se on mitä nyt tarvitaan!
VastaaPoistaOotte kyllä vaikeassa tilanteessa. En osaa oikein sanoa mitään. Toivon, että asiat teillä selviää.
VastaaPoistaSinulle on haaste blogissani.
En voi sanoa tähän muuta kuin että paljon voimahaleja sinulle. <3 Toivon todella että asiat selviää.
VastaaPoistaUusi lukija ilmoittautuu. Käy toki vastavierailulla :)
Hyvää sunnuntaita!
Hei, kiva saada lisää lukijoita! Tere tulemast!
Poista