Blogitapaaminen

Viimeöistä kuumetta uhmaten (yleensä toki sairastan suosiolla kotona ja kaikessa hiljaisuudessa, mutta tätä ei vaan voinut jättää väliin) tarvoin tänään vähän ennen puoltapäivää bussipysäkille ja läksin kohti Simpukan toimistoa ja hartaasti odotettua blogitapaamista.

Vaikka olinkin tapaamisen outo lintu (koska meillä ei ole vielä edes yrittäminen alkanut), tunsin silti olevani lapsettomien joukkoon hyväksytty. Tai no niin, eihän kukaan nimenomaan hakeudu lapsettomaksi...

Tapaamisesta sai paljon kaivattua vertaistukea ja ymmärrystä tähän prosessiin jossa niin helposti tuntuu jäävänsä yksin.

Enköhän kirjoittele tästä aiheestan vielä tarkemminkin, mutta nyt on kyllä pakko rauhoittua sairastamaan.

Kiitos, kumarrus ja anteeksipyyntö teille kaikille jotka jaksoitte iltapäivän tunnit kuunnella rykimistäni!