Helatorstain haaveita

Kävin aamupäivällä kyläilemässä Ensimmäisen luona. Ystäväni perheineen muutti vappuna takaisin lapsuutensa maisemiin, vartin kävelymatkan päähän meiltä!

En ollutkaan nähnyt näitä mahtavia tyyppejä sitten marraskuun, ja voi kun lapsonen oli kasvanut! Iso likka jo, kävelee tuettuna, höpöttelee omiaan ja sormiruokailee vallan taidokkasti!

Jotenkin sitä rohkeni antaa itsensä ajatella, että ensi kesänä meilläkin on jo tuollainen, puuhasteleva pikku napero.

Näin aamuyöstä unta, jossa olin viimeisilläni raskaana, itsekeni purkamassa vanhaa taloa tontilta jota nyt tavoittelemme. Kesken hommien alkoikin oikein syöksysynnytys, ja  vauva syntyi piharakennuksen edessä auton vieressä.

Huh, soisin unen muuten kuin syöksysynnytyksen osalta toteutuvan, olen niin innoissani tästä tontista! Parin-kolmen viikon päästä se selviää, ainakin tontin osalta!

Kun nyt vaan malttaisi odottaa...

Puoliväli!

-15kg-sopimuksessa on saavutettu puoliväli!

7kg mennyt, 8 jäljellä! Hihhei!

Muutos ei vielä juurikaan näy (omasta mielestäni, muilta olen kuullut päinvastaista), paitsi naamassa. Peilikuva ei ole ollenkaan niin pöhöttyneen ja väsyneen näköinen kuin talvella.

Kuva täältä

SuperDieetin kolmas päivä, ja tuntuu siltä, että liikuntapuolen kestän kyllä, mutta ruokavalio on ihan kamala. Kaloreita on toki vähän, nopeat hiilihydraatit lähes nollassa, mutta se ruoan määrä on ihan mahdoton! Aamupala, välipala, kaksi lämmintä ateriaa ja iltapala. Ruokaa tulee päivässä 2000-2460g, riippuen omista valinnoista. Enpä ole ennen kokenut tällaista, että on yhtä aikaa sekä oksettava ähky että nälkä...

Makea, makeampia, makein

Eilisestä postauksesta syntyneen lyhyenlännän makeutusaine-keskustelun inspiroimana ajattelin kirjoitella asiasta hiukan.
Itse en niin välitä siitä mikä makeutusaine on käytössä, käytän täysin ilman mitään säännönmukaisuutta niin aspartaamia, asesulfaami-k:ta, steviaa kuin sakariinia.

Erityisen paljon blogosfäärissä tunteita kuohuttaa aspartaami (mm. täällä).
European Food Safety Authorityn, EFSA:n alustava kannanotto aspartaamin terveysvaikutuksista perustuu kaikkeen relevanttiin julkaistuun ja julkaisemattomaan kirjallisuuteen, ja sen mukaan aspartaami on turvallista maksimimääriä noudatettaessa. Kun noudatetaan ADI-arvoa (max 40 mg/kehon painokilo/pv), voi 60-kiloa painava aikuinen juoda aspartaamilla makeutettuja virvoitusjuomia noin neljä litraa päivässä!
ADI-arvoa noudatettaessa aspartaami ei aiheuta:

•  syöpää
• raskauden aikana vaaraa äidille eikä sikiölle
• muuta oleellista riskiä terveydelle.

Tästä ainakin minä päättelen, että makeutusaineisiin pätee sama sääntö kuin lukemattoman moniin muihinkin asioihin: kohtuus kaikessa! Tiedetäänhän sekin, että esim. punaviinillä ja suklaalla on sydänterveyteen positiivisesti vaikuttavia ominaisuuksia kun niitä nautitaan pieniä määriä päivässä, mutta suuret määrät vaikuttavat päinvastaisella tavalla.

kuva täältä

Myös Amerikkalaiset ovat tutkineet aihetta kattavasti. American Heart Association ja American Diabetes Association julkaisivat viime heinäkuussa kannanottonsa keinomakeuttajista, joka niin ikään perustui relevantin tutkimusmateriaalin systemaattisen läpikäyntiin.
Monasti kuultu väite keinomakeuttajia vastaan on se, että ne "huijaavat kehoa lihomaan lisää". Kannanotossa todetaa, että tutkimustieto aiheesta ei ole yksimielistä eikä yksiselitteistä, mutta 9:ssä tutkimuksessa 16:sta painonpudotus oli primäärinen tulos makeutusaiheiden käytöstä. Tutkimustulokset jättävät myös jokseenkin epäselväksi, johtuuko joissan tapauksissa esiintyvä lihominen makeutusaineen (lähinnä aspartaamin) ominaisuuksista vai siitä, että vapaata ruovaliota noudattavat koehenkilöt ovat järkeilleet, että "kun valitsin aikaisemmin NNS:llä (nonnutritive sweetener = makeutusaine) maukeutetun tuotteen, voin nyt valita runsaskalorisemman vaihtoehdon". Painohan väistämättä nousee, jos makeutusaineilla vältetyt kalorit myöhemmin "otetaan takaisin" syömällä jotain missä on enemmän kaloreita kuin makeutusainella "vältetty" määrä.

Sitähän ei voi kiistää, että stevia on luonnonmukaisempa vaihtoehto kuin muut yeisimmät makeutusaineet, mutta toistaiseksi sitä ei voi pitää sen terveellisempänä vaihtoehtona kuin muitakaan.
Lyhytkestoisissa ihmistutkimuksissa (mm. tässä) on löydetty näyttöä siitä, että stevialla saattaa olla lyhytkestoisia postiviivisia vaikutuksia 2-tyypin diabeetikkojen aterianjälkeiseen sokeriaineenvaihduntaan ja insuliinitasapainoon, mutta pitkäkestoinen tutkimusdata puuttuu.

Loppukaneettina sanottakoon, että kukin taaplaa tyylillään, ja ennen kuin makeutusaineista saadaan jotain radikaalia, luotettavaa uutta tutkimustietoa jotain ainetta vastaan tai sen puolesta, minä jatkan sekakäyttäjänä.

Seuraava vaihde

Ohhoh, huomenna uusi uljas elämä siirtyy seuraavaan vaiheeseen, eli Fitfarmin Superdieetille.

Ruokavalio ei tunnu mitenkään ylivoimaiselta, ja eiköhän siihen reenitahtiinkin totu.

Ainoa asia mikä huolettaa, on ensi tämä ensimmäinen viikko, kun huomenna on taas metu-annoksen nosto. Pelkään sitä huonoa oloa, joka on ainakin tähän mennessä ollut vähintään torstaihin saakka erityisesti aamun annoksen jälkeen.

Olen tähän saakka ottanut ensimmäisen annoksen metformiinia aamukymmeneltä aamupalaa syödessäni (tulee paha olo jos syön heti herättyäni aamiaista, pitää saada olla ensin tunti-pari hereillä) ja toisen annoksen iltaseitsemän aikaan. Pitää varmaan ruveta heräämään aikaisemmin aamupalalle ja sitten lähteä salille ja salin jälkeen ottaa metu... Eli taitaa päivän ensimmäinen metu siirtyä lähemmäksi puoltapäivää...

Kai sitä pitää ruveta katselemaan kauppalistaa ja lähteä ostamaan kasoittain rahkaa ja raejuustoa. Ja makeutusainetta.

Kotiseutumatkailu

Poikkeuksellisesti kuvapäivitys. Tänään käytiin Miehen kanssa tutkailemassa Pirunlinnaa Lempäälän Kuljussa. Tältä näyttää pitkälti toistatuhatta vuotta vanha muinaislinna:

Kevätunelmat

Kevätauringon alkaessa lämmittää ja ensimmäisten krookuksien puhjetessa kukkaan minuun iskee kamala kaipuu. Kaipuun omaan taloon ja suureen pihaan, jossa saisi möyrytä ja touhuta kaikessa rauhassa aivan itsekseen.

Idättäisin siemeniä - unikkoa, koristetupakkaa, salaatteja, yrttejä. Laittaisin paikkoja valmiiksi tomaatin-, kurkun- ja herneentaimille. Istuskelisin auringon lämittämällä kuistilla ja kuuntelisin lintujen laulua. Tutkisin innokkaana onko hedelmäpuissa runsaasti silmuja.

Ensimmäiset masikat nostavat päätään parvekkeella

Onneksi lapsuudenkoti on kävelymatkan päässä, siellä pääsen toteuttamaan sisäisen puutarhurini keväthuumaa.

Kiikarissa on myös pari taloa ja tonttia, josko sitä pääsisi ensi keväänä (tai jo tänä kesänä) möyrimään oman maan mullassa!

Vapun jälkeiset tunnelmat

Ääh...
Vappu meni yhtä hurjasti kuin aina aikaisemminkin: tiistaina oltiin kotona, ihan normi-ilta, keskiviikkona lähdettiin miehen herättyä muutaman kilometrin päähän vanhempieni luokse syömään savukuhaa ja paistamaan munkkeja. Hurjaa.

Paha olo on edelleen jokapäiväistä, varsinkaan aamun metu-annoksen jälkeen ei tule mistään mitään. Olo on oksettavan rajoilla, ei voi muuta kuin istua paikallaan. Vaikuttaa kovasti siltä, että tällä ja ensi viikolla en pääse kertaakaan kuntosalille... Kamalan huonon omatunnon tuo kyllä aiheuttaa, mutta hittojakos sille voi...

Onneksi edes turvotus on hävinnyt. Vaa'an mukaan kroppaan kertyikin nestettä yli 2,5 kiloa!