Heräsin tänään verkkaisesti, mieli levänneenä. Mutta se kroppa! Olo oli hyvin tutulla tavalla epämukavan kireä jännittynyt. Uskalsin hiukan arvaillakin mistä voisi olla kysymys, onhan näitä aamuja kertynyt reilun kymmenen vuoden aikana joitakin kymmeniä. Kuulostaapa vähältä, mutta niin se taitaa olla. Ei päästä lähellekään sitä "keskiverto" lukua.
Menkat! Jippii ja perkele!
Paljon aikaisemmin kuin olin odottanut, vain neljä päivää metformiinin aloittamisesta ja annos vielä neljäsosa ylläpitoannoksesta! Kierron pituudeksi tuli siis 46 päivää. Lyhyin kierto sitten pillereiden lopetuksen!
Tilasin ovistestejä. Mukaan saattoi eksyä muutama raskaustestikin...
Nyt se kuukuppi on tietysti hukassa... Miten se pysyi tallella vuoden kun sille ei ollut tarvetta mutta heti ensimmäisen käyttökierron jälkeen löytyi vain tyhjä säilytyspussi?
Ihan sama tunne menkoista; yhtäaikaa ihanaa ja samalla niin kamalaa. Alkopahan ainakin uusi kierto (kylläkin lääkkeiden avustuksella) ja tänään kohti toista femar-avusteista kiertoa! Ja vaikka kipeää tekeekin on tämä parempi kuin pms-kammotus jota kesti koko viime viikon :)
VastaaPoista