maanantai 30. syyskuuta 2013

Kp10

Femarit on syöty ja gonalin pistelyä jatketaan vielä kaksi päivää. Torstaina ultra. Kierto on edennyt todella nopeasti tähän pisteeseen, viikko sitten ultra-aikaa varatessa tuntui siltä että siihen on ikuisuus.
Olen ollut sairaslomalla keskiviikosta saakka. Kuumeilua, lihas- ja nivelsärkyä sekä kamalaa väsymystä. Migreeniäkin on ollut. Tänään jouduin keskeyttämään työpäivän alle kahteen tuntiin, ei vaan jaksanut vielä. Läääkäri arveli, että tämä todennäköisemmin  johtuu lapsettomuushoitojen hormoneista kuin on influenssaa (sitä kun ei nyt kuulemma ole liikkeellä). Nyt, kun joku muu on sen sanonut, tuntuu erikoiselta etten ole itse edes ajatellut sitä vaihtoehtoa. Sairaslomatodistuksessa lukee kuitenkin "määrittämätön akuutti ylähengitystieinfektio."

Onneksi on laiskanlinna ja netti.

tiistai 24. syyskuuta 2013

Let the games begin!

Femaria on nyt napsittu kahtena aamuna, vielä kolme edessä. Tänään varasin seuranta-ultran ensi viikon torstaille ja töiden jälkeen pitäisi vielä hakea apteekista gonal-kynä.

Jännittää ja ahdistaa. Sekä hoidot että työ. Taidan pyytää ultrakäynnillä lähetteen psykalle, tämä ahdistus on niin tutun oloista, että arvelen olon menevän vain huonompaan päin ellen hanki apua.

perjantai 20. syyskuuta 2013

Kohti seuraavaa

Öisin särkee selkää. Tiputteluvuotoa.
Kp1 odotettavissa viimeistään huomenna.
Femarit edelleen apteekissa.

Pian alkaa taas kova jännittäminen.

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Kuulumisia

Tuntuu ettei ole mitään sanottavaa. Kierto (toivottavasti) lähenee loppuaan ja pian jännäillään taas uusien lääkkeiden kanssa. Ultraa ei hoitosuunnitelmaan ole merkitty, mutta luulen sen olevan ajatusvirhe. Lääkeaineita ja -annoksia muutettaessa on syytä ultrata, mistä sitä muuten tietää mitä läskin alla tapahtuu.

En ole tässä kierrossa tikuttanut ovista, mitäs sitä turhaan. Luulen sen kuitenkin viime viikolla bonganneeni, limoista ja tissikivusta päätellen. Tissikipu ei olekaan sitten poistunut kuvioista ollenkaan, on vaan vähemmän särkysiä päiviä kovasti kivuliaiden seassa. Tänäänkin särki niin että melkein itketti. Ja menin vielä tunnustelemaan vasenta rintaa, josko se tuntuisi jotenkin erilaiselta kun on niin kipeä, ja siitä se riemu vasta ratkesikin. Toivottavasti pian helpottaa, ei ole kovin houkuttelevaa lasten sylitteleminen töissä näillä eväillä.

Olen taas viihtynyt töissä suht. hyvin, oletan viimekuisen angstin johtuneen hermoja riipineestä hoitotuloksen jännäilystä. Vielä reilut yhdenksän viikkoa. Ja opiskelupaikastakin pitäisi kuulua tämän kuun lopussa.
Kyllä se vielän iloksi muuttuu.

tiistai 3. syyskuuta 2013

Seurantaultra nro2; selvät sävelet

Aamulla istuin bussiin ja silmät ymmyrkäisinä katselin vaihtuvia maisemia. Vaikka etenkin opiskeluaikana käytin tuota nimenomaista bussilinjaa ahkerasti, olivat maisemat ihan uusia, matkustin näet toiseen suuntaan kuin ennen. Miten sitä voikin olla oma kotikaupunkin niin pullollaan uusia ja ihmeellisiä paikkoja?

Hiukan ahdisti polille meno, bussista poistuessani pohdin, kuinka moni samassa bussissa ollut tuli sairaalaan töihin ja kuinka moni potilaaksi tai vierailulle ja kuinka moni opiskelee viereisessä amkissa. Ja ehkä typerin ajatus kaikista: "Näkeeköhän noi musta mille polille oon menossa? Olenko niiden silmissä säälittävä?"
Kaikkea sitä ihmismieli keksiikin...

Polilla käytiin heti asiaan, onneksi vastassa oli tähänastisista helläkätisin lääkäri. Muiden ultraaminen on ollut aikamoista rusikointia. Vastoin odotuksiani limakalvo näytti hyvältä, oli kasvanut yli 6:n millimetrin mittaan. Mutta ne follikkelit! Oikein mallikkaasti ovat kasvaneet juu, mutta kun niitä on liikaa, kolme yli 16-millistä. Ei suoranaista kieltoa yrittämiselle, mutta lääkäri totesi kuitenkin ettei suosittele. Juu ei, ollaan päätetty (minä olen päättänyt), että jos follikkeleja kypsyy enemmän kuin kaksi odotellaan suosista seuraavaan kiertoon. En todellakaan ole valmis ottamaan monikkoraskauden riskiä.

Nyt siis odotellaan ovulaatiota ja kuukautisia sekä kolmatta yrityskiertoa. Kiertoa, johon tarvitaan lääkärin sanoin "parempi suunnitelma". Suunnitelma on seuraava: kp3-7 1kpl Femaria ja kp9-13 37,5 yksikköä gonalia.

Jotenkin huojentavaa, ettei tarvitse tässä kierrossa jännäillä kahta oviksen jälkeistä viikkoa. Nyt voi vaan olla rauhassa ja keskittyä muuhunkin elämään.

perjantai 30. elokuuta 2013

Seurantaultra nro.1; mutkia matkassa

Ei mene tämä kierto niin kuin Strömsössä. Kp9 seurantaultra, takana 5 päivää clomeja ja 2 päivää gonalia, tuloksena 4mm limakalvo sekä 1x11mm ja 3x8mm follikkelit (vrt. edellinen kierto pelkillä clomeilla kp10 4,5mm limakalvo ja follit 1x20mm ja 1x19mm). Lääkäri konsultoi kollegaansa, päättivät että jatkan gonalin pistelyä ja otetaan uusi ultra tiistaina.

Lääkäri toki kysyi, onko mitään kysyttävää, mutta enhän minä silloin mitään keksinyt kun olisi ollut tilaisuus kysellä. Nyt kysymysmerkkejä on useampi kappale;
Miksi clomit toimivat näin kovin eri tavalla kuin ensimmäisessä kierrossa?
Olin siinä käsityksessä, että clomikierrot ovat suht samankaltaisia kun annostus pysyy samana.
Millä todennäköisyydellä folleja kypsyy liikaa, ts. enemmän kuin kaksi kappaletta?
Toki tiedän, että folleja normaalistikin lähtee kasvamaan useampi kappale, mutta kaipaisin vähän selvempää johtofollikkelia. 3mm etumatka tuntuu kovin pieneltä.
Entä jos limakalvo ei reagoi gonaliin ja jää alle sen tavoitellun 7mm vähimmäismitan?
Onko tiistaina follien kannalta (mikäli nyt edes jatkavat kasvamista) jo myöhäistä koittaa tukea limistä enään millään uudella keinolla?
Mikä on suunnitelma seuraavaan kiertoon, jos ja kun tästä ei tule mitään?
Alun perin suunnitelma oli katsoa kaksi kiertoa clomeilla ja sitten siirtyä pistettäviin hormoneihin.

Kuumeinen googlaus alkakoon!

tiistai 27. elokuuta 2013

Lyö tyjhää

Tuntuu siltä, ettei ole mitään sanottavaa.

Clomien sivuoireita (kuumia aaltoja ja herkistynyt mieli) ja odottamista.
Odotan perjantaista ultraa ja rauhallista viikonloppua.

Työ tuntuu ahdistavalta, onneksi enään puolet jäljellä.