 |
Lapsettoman paikka on tahattomasta lapsettomuudesta kertova runoantologia, joka vilpittömyydellään ja paikoittaisella suorasukaisuudellaan vangitsi ainakin allerkirjoittaneen mielenkiinnon niin, että teos oli pakko lukea yhdeltä istumalta.
Vaikka aihe onkin raskas ja arka, tuo runojen tyylillinen vaihtelevuus teokseen tiettyä keveyttä. Siis että vaikka runot ovatkin koskettavia ja osa niin äärettömän surumielisiä, vaihtelu virkistää sen verran että tuon jaksaa lukea kerralla. Muuten olisi posket märkänä kyynelistä.
Oma suosikkini on nimimerkiltä Annelie:
Katson pyöristyvää mahaasi
Katson pyöristyvää
mahaasi.
Kuuntelen, kuinka
voit aamulla pahoin,
miten himoitsit jotakin suolaista
kolmen aikaan yöllä.
Kuuntelen, kun kerrot, että vauva on alkanut liikkua ja
miten ihanaa on tuntea liikkeet.
Nyökyttelen ja sanon sen varmasti olevan ihanaa.
Hymyilen, vaikka mieleni tekisi huutaa sinulle,
etten halua kuulla,
en halua nähdä somasti pyöristyvää vatsaasi.
En halua kuulla, millaista se on,
sillä pelkään, etten itse ikinä
saa sitä kokea,
ettei minulla koskaan ole vauvamahaa,
Etten tunne lapseni liikkeitä.
Tunnen vain mahan mörinän
ja kaipuun sydämessäni.
Kirjan voit tilata Simpukan verkkokaupasta!
